Ansaitun median case-esimerkki: OP Media

Yrityksen omat verkkosivut ovat ensisijainen lähde, kun yrityksestä haetaan perustietoa.
Sitä mitä yritys tekee, missä tekee, kenelle tekee ja minkälaisin keinoin.

Kivijalkakauppojen aikana näyteikkunamainonta oli edullinen ja tuottava keino mainostaa tuotteita, mutta digitalisoituneessa maailmassa yrityksen oma blogi on yksi tehokkaimmista keinoista tavoittaa kohdeyleisö, somekanavien ja sähköpostimainonnan lisäksi.
Kirjoitin aiemmin blogin hyödyntämisestä markkinointikeinona postauksessani Miksi pienyrittäjän kannattaa blogata?

Verkkosivut, blogi tai somekanavat eivät kuitenkaan ole oikotie onneen.
Jos et ole Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, TikTokissa, LinkedInissä… sinua (yritystäsi) ei ole olemassa.
Mutta pelkkä olemassaolo ei riitä.

Koska ”kaikki” ovat somessa, on erottautuminen niin kovaa työtä, että olenkin vinkannut pienyrittäjiä kouluttaessani perinteisen kirjeen mahdollisesti toimivan sähköistä uutiskirjettä paremmin.

Ei kannata masentua.
Bloggaaminen tai somemarkkinointi ei ole rakettitiedettä, muutaman perusjutun opettelulla pärjää jo suht’ pitkälle.

Mikä parasta, omien kanavien kautta markkinoiminen on käytännössä ilmaista ja kohderyhmän tavoittaminen on helposti optimoitavissa.
Sisällöntuotantoakin voi ostaa suoraan tekijöiltä kohtuullisella rahallisella panostuksella.

Pari yksinkertaista niksiä

1) Älä jaa mainoksia.

Toki niin voi tehdä toisinaan, mutta niiden ei pitäisi olla kanaviesi pääasiallista sisältöä.
Mainoksiksi miellettyjä postauksia ei jaeta eteenpäin ja niiden näkyvyys jää alhaiseksi.
Kiinnostuisitko aikakauslehdestä, jossa on pelkkiä mainoksia?

Tykkää ja jaa tai tägää kaverisi -kampanjat ovat mennyttä aikaa.
Kuin myös vastoin esimerkiksi Facebookin sääntöjä.

Ämpäriarvonta voi tuoda ilmaisen tavaran perään haikailevia seuraajia sivuillesi, mutta tuovatko he rahaa?
Todennäköisesti eivät.
Luultavimmin saat passiivisia seuraajia, jotka vain heikentävät näkyvyyttäsi.

Tuhat aktiivista seuraajaa on parempi kuin kymmenentuhatta epäaktiivista.

Mitä enemmän epäaktiivisia on suhteessa seuraajien kokonaismäärään, sitä vähemmän näyttöjä somejakosi saavat.
Näin toimivat algoritmit.
Niitä algoritmeja muuten myös uusitaan sitä mukaa kun niiden huijaamiseksi käytetyt konstit tulevat yleisesti käyttöön.
Turha yrittää, olet jo askeleen jäljessä.

2) Jaa sisältöä, mikä on aidosti kiinnostavaa, hyödyllistä ja arvokasta.
Tekstiä, jota luetaan ja halutaan myös jakaa muidenkin luettavaksi.

Jakaisitko postauksen ”Osta maailman paras pellavapaita, vain ysiysi”?
Vai lukisitko ja jakaisitko kenties mieluummin tekstin, jossa kerrotaan miten toimia eettisesti ja ekologisesti vaateostoksilla?

Profiloidu asiantuntijana ja rakenna luottamusta

Jos olet lääkäri, voit jakaa tietoa terveyden ylläpidosta tai pienten vaivojen kotihoidosta.
Asiakas kyllä tulee luoksesi sitten kun omat konstit eivät enää riitä.

Alasta riippumatta kerro miksi tuotteesi kannattaa ostaa, ilman että mainostat sitä.

Kuulostaako vaikealta?

Annan avuksi konkreettisen esimerkin XAMK:in strategisen sisältömarkkinoinnin koulutuksen ansaittuun mediaan liittyvästä tehtävävastauksestani.

OP Media on pankin ja vakuutusyhtiön oma verkkosivusto, jonka sisältö on tasokkaan aikakauslehden veroista.
Sivustolla annetaan vinkkejä säästämiseen, sijoittamiseen ja asuntolainoihin liittyen, mutta yhtälailla siellä on artikkeleita hävikkiruokaan, matkailuun ja pyöräilyyn liittyen.

Näitä kirjoittavat ammattijournalistit, kuin myös bloggaajat.

– Talvipyöräilyjuttu antaa vinkkejä turvalliseen talviajoon, mainostamatta erikseen urheiluharrastusten vakuutuksia tapaturmien varalta.

– Hävikkiruokajuttu opastaa säästämiseen, jolloin lukija tulee kenties pohtineeksi mihin ne ylijäävät rahat sijoittaisi.
Olisiko oikea kohde Osuuspankin rahastot?

– Asuntosijoittamiseen liittyvissä jutuissa ei mainita sanallakaan sijoitusasuntolainoja, mutta lukija kuuluu jo valmiiksi potentiaaliseen kohderyhmään ja päätyy luultavimmin jättämään tarjouspyynnön OP:lle lainaa tarvitessaan.

– Esimerkkinä hyödyllisestä sisällöstä toimii myös artikkeli, jossa kerrotaan millaisia riskejä sisältyy asunnon ostamiseen yhtiöstä, jossa ei peritä yhtiövastikkeita.
Luonnollisesti ilman mainoslauseita.

Kaikki mainitsemani artikkelit ovat sellaisia, joita jaetaan mielellään edelleen kavereiden luettaviksi ja eri someryhmiin.

Sosiaalisen median sijoitusryhmissä keskustellaan asuntosijoittamisesta ja siihen liittyvistä riskeistä päivittäin.
Edellä linkkaamani artikkeli olisi taatusti kiinnostavaa luettavaa monellekin riskejä kartoittavalle aloittelevalle sijoittajalle.

Hävikkiruokajuttu taas sopisi säästämiseen keskittyvien ryhmien lisäksi myös ekologiseen ja eettiseen kuluttamiseen liittyviin ryhmiin.

Mikä parasta, näitä tekstejä jaetaan kuten lehtiartikkeleita, tiedon lähteinä ja keskustelun herättäjinä.
Niitä on lupa julkaista myös niissä ryhmissä, joissa omat blogipostaukset ovat kiellettyjä.
Nerokasta – tehokasta, eikä ärsytä ketään!

Anna potentiaalisten asiakkaidesi ja vakilukijoidesi hoitaa yrityksesi näkyvyys puolestasi ja keskity sisällöntuotantoon, plus tietenkin erityisesti päätoimeesi.

Silti vielä kerran: älä yritä huijata verhoamalla mainospuhetta artikkelin sisään, näin ainoastaan ärsytät lukijoita.

Aito,
asiantunteva,
hyödyllinen,
arvokas.

Siinä peruspilarit onnistuneeseen oman median kanaviin kirjoitettuihin sisältöihin.